Juho Oskari Kylmämaa on suomalainen mies, jonka nimi tuli tunnetuksi koko maassa vuonna 2019, kun hänet tuomittiin elinkautiseen vankeuteen raa’asta murhasta. Hänen elämänsä ja myöhempi toimintansa Riihimäen vankilassa ovat herättäneet runsaasti keskustelua paitsi rikoksen vakavuuden, myös kuntoutumisen ja taiteen roolin osalta vankeinhoidossa. Tässä artikkelissa käymme läpi Juho Kylmämaan rikoshistorian, hänen elämäänsä vankilassa sekä sitä, miten musiikki ja opiskelu ovat tulleet osaksi hänen identiteettiään.
Rikos ja tuomio: Viikinkikirveellä tehty murha
Vuoden 2018 lopulla poliisi löysi Rovaniemellä sijaitsevalta puistoalueelta, Ruotsinpuistikolta, lumen alta miehen ruumiin. Uhria oli lyöty useita kertoja päähän viikinkikirveellä, ja tekoa pidettiin erityisen raa’kana ja julmana.
Juho Kylmämaa oli tekohetkellä noin 30-vuotias ja tunnusti tappaneensa toisen miehen. Käräjäoikeus tuomitsi hänet aluksi tapon perusteella, mutta Rovaniemen hovioikeus kovensi tuomiota ja piti tekoa suunnitelmallisena, törkeänä ja erityisen raakana. Hovioikeus katsoi, että kyseessä oli murha ja määräsi elinkautisen vankeusrangaistuksen vuonna 2019.
Elämä Riihimäen vankilassa: taide, musiikki ja opiskelu
Kylmämaan elämä sai uuden suunnan Riihimäen vankilassa, jossa hän on istunut tuomiotaan suljetussa yksikössä. Hän on käyttänyt aikaansa opiskeluun, musiikin tekemiseen ja taiteelliseen itseilmaisuun.
Ylen mukaan Kylmämaa aloitti musiikin tekemisen jo nuorena, ja vankilassa hän on jatkanut tätä harrastustaan. Hän kirjoittaa räppiä, esiintyy ja tekee yhteistyötä toisen vangin, Samuel Sädeahon, kanssa. Heidän musiikkinsa tunnetaan nimellä ”kalteriräppi”, ja sen tarkoituksena on jakaa elämänkokemuksia ja tarjota vertaistukea muille vaikeuksia kokeneille.
”Kirjoitan siitä mitä on olla ihminen täällä muurien sisällä”, Kylmämaa on kertonut Ylen haastattelussa. ”Musiikki auttaa käsittelemään vaikeita tunteita ja tuo toivoa tulevaisuuteen.”
Räppi keinona kuntoutua ja vaikuttaa
Juho Kylmämaan ja Sädeahon musiikkiprojektin tavoitteena ei ole pelkästään henkilökohtainen terapia, vaan myös yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Heidän kappaleensa käsittelevät rikoksen seurauksia, lapsuuden traumoja ja elämää kaltereiden takana. Tavoitteena on herättää keskustelua vankeinhoidosta ja siitä, voiko rikoksen tehnyt henkilö aidosti muuttua.
”Uskon siihen, että ihminen voi muuttua”, Sädeaho sanoi Ylelle. ”Tämä musiikki on meille mahdollisuus kertoa, että emme ole pelkkiä rikollisia – olemme ihmisiä.”
Kalteriräppiä on tarkoitus julkaista digitaalisesti ja levittää laajasti, myös nuorille, joiden elämässä on riski ajautua rikollisuuden polulle. Projektin kautta pyritään näyttämään, että rikoksista voi oppia ja elämä voi jatkua toivon ja merkityksen kautta.
Opinnot ja arjen rakentaminen vankilassa
Kylmämaa on opiskellut vankilassa muun muassa lukio-opintoja ja osallistunut kansalaisopiston kursseille. Riihimäen vankilassa tarjottavat koulutusmahdollisuudet ja kuntouttavat toiminnot ovat osa Suomen rikosseuraamusjärjestelmän mallia, jossa pyritään mahdollistamaan rikoksentekijöiden paluu yhteiskuntaan.
Taide, opiskelu ja musiikki auttavat Kylmämaata rakentamaan identiteettiä, joka ei perustu ainoastaan hänen rikoksensa varjoon. Se tarjoaa myös keinoja hallita ahdistusta, masennusta ja väkivaltaisia taipumuksia, jotka usein liittyvät rikolliseen käyttäytymiseen.
Julkinen keskustelu: tuomioiden ja muutoksen välinen jännite
Juho Kylmämaan tapaus jakaa voimakkaasti mielipiteitä. Toisaalta hänen rikoksensa järkytti syvästi koko Suomea, mutta toisaalta hänen myöhempi toimintansa on saanut kannatusta erityisesti niiden keskuudessa, jotka uskovat toiseen mahdollisuuteen.
Keskustelu herättää kysymyksiä:
- Voiko elinkautinen vanki todella muuttua?
- Mikä on taiteen ja kulttuurin rooli vankeinhoidossa?
- Tulisiko vangeille tarjota mahdollisuus itsensä kehittämiseen vai keskittyä rangaistukseen?
Yhteenveto
Juho Kylmämaan elämäntarina on esimerkki äärimmäisestä rikoksesta ja toisaalta mahdollisuudesta henkiseen kasvuun. Vaikka hänen murhansa oli poikkeuksellisen julma, hänen toimintansa vankilassa on nostanut esiin tärkeän kysymyksen: voiko ihminen todella muuttua?
Hänen musiikkinsa, opintonsa ja avoimuutensa kertovat ainakin siitä, että Kylmämaa pyrkii rakentamaan itselleen uutta elämää – rikoksen ja rangaistuksen keskellä. Ja ehkäpä hänen esimerkkinsä voi tulevaisuudessa estää jonkun toisen ajautumisen samaan polkuun.