Jenni Raiskio on suomalainen juristi, joka nousi laajempaan julkisuuteen psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurron seurauksena. Tapauksessa kymmenientuhansien asiakkaiden arkaluonteisia potilas- ja terapiatietoja varastettiin ja käytettiin kiristykseen. Kyseessä oli yksi Suomen historian vakavimmista yksityisyydensuojaan kohdistuneista rikoksista.
Raiskio tuli tunnetuksi erityisesti Vastaamo-tietomurron uhrien edustajana. Hänen työnsä toi näkyvyyttä uhrien asemaan ja siihen, miten laajamittaisia kyberrikoksia käsitellään suomalaisessa oikeusjärjestelmässä.
Tausta ja ammattiura Turusta
Raiskio on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri ja työskentelee Turussa. Hän rakensi uransa melko matalalla profiililla, kunnes Vastaamo-tietomurron seuraukset veivät hänet keskelle valtakunnallista keskustelua. Hän perusti yhdessä kollegansa Paula Pajulan kanssa mallin, jonka avulla tietomurron uhrit saivat oikeudellista apua ilman merkittäviä ennakkokuluja. Tämä toteutettiin hyödyntämällä oikeusturvavakuutuksia, mikä oli Suomessa poikkeuksellinen ja ennennäkemätön ratkaisu.
Vastaamo-tapauksen seuraukset
Tietomurrossa päädyttiin rikollisesti käsiksi tuhansien suomalaisten terapia- ja potilastietoihin. Raiskion työ ryhmäkäsittelyissä, korvausvaatimuksissa ja rikosprosessissa oli laaja. Hän edusti uhreja sekä poliisitutkinnassa että myöhemmissä korvaushauissa Valtiokonttoria kohti. Monille uhreille hänestä tuli ensimmäinen henkilö, joka tarjosi konkreettista tukea, kun yksityiset tiedot oli julkaistu verkossa tai niillä oli kiristetty.
Raiskio toi julkisuuteen myös tapauksen vakavimpia inhimillisiä seurauksia. Hän kertoi, että osa uhreista oli päätynyt epätoivoisiin ratkaisuihin, ja että tietomurto oli vaikuttanut joidenkin henkeen ja terveyteen tavalla, jota ei voi korjata. Hänen mukaansa jotkut olivat tehneet itsemurhan tai harkinneet sitä jouduttuaan tietovuodon kohteeksi. Tämä nosti esiin sen, että kyberrikollisuuden vaikutukset ulottuvat kauas teknisiä yksityiskohtia pidemmälle.
Juridiset kiistat vakuutusyhtiöiden kanssa
Raiskion ja Pajulan edustamien asiakkaiden määrä oli arviolta 3 000–3 500 syksyyn 2024 mennessä, ja myöhemmissä arvioissa on viitteitä vielä suuremmasta määrästä. Tämä johti tilanteeseen, jossa vakuutusyhtiöt joutuivat käsittelemään poikkeuksellisen suuria oikeusturvavakuutuksiin liittyviä laskuja.
Osa vakuutusyhtiöistä kiisti laskujen asianmukaisuuden, mikä puolestaan lisäsi julkista keskustelua siitä, miten laajamittaisia kyberrikostapauksia pitäisi korvata vakuutusjärjestelmän kautta. Toisaalta osa vakuutusyhtiöistä maksoi laskut sellaisinaan. Tämä eriytynyt linja paljasti myös järjestelmän heikkouksia tilanteissa, joissa yksittäistä rikosta ei voi käsitellä normaalin mittaluokan vahinkona.
Oikeusprosessi ja uhrien asema
Raiskion työ keskittyi kahteen keskeiseen ulottuvuuteen: rikosvastuuseen ja uhrien korvauksiin. Rikosprosessissa painopiste oli syyllisen vastuun määrittämisessä, kun taas korvausprosesseissa tavoitteena oli saada uhreille rahallista hyvitystä kärsimyksestä, mainehaitasta ja mahdollisista taloudellisista vahingoista.
Valtiokonttori maksoi monille uhreille rikosvahinkolain mukaisia korvauksia, mutta summat olivat usein pieniä verrattuna siihen, miten vakavia psyykkisiä ja sosiaalisia seurauksia rikoksella oli ollut. Tämä herätti laajemman keskustelun siitä, pitäisikö Suomen rikosvahinkojärjestelmä päivittää vastaamaan paremmin modernin kyberrikollisuuden aiheuttamia vahinkoja.
Raiskion yksityiselämä
Vaikka Raiskio on ollut näkyvästi esillä median kautta, hän on pitänyt yksityiselämänsä suhteellisen poissa julkisuudesta. Hänellä on yksi lapsi, ja hän asuu Turussa, mutta muita henkilökohtaisia yksityiskohtia hän ei ole avannut. Tämä valittu linja korostaa sitä, että vaikka hänen työnsä on ollut julkista, hänen oma elämänsä ei kuulu median arvioitavaksi.
Vaikutus suomalaisessa oikeuskentässä
Vastaamo-tietomurto muutti pysyvästi suomalaisen oikeuskeskustelun suuntaa. Jenni Raiskion toiminta teki näkyväksi sen, miten monimutkaista uhri- ja tietosuojalainsäädäntö voi olla käytännössä, kun mukana on tuhansia vahinkoja, suuria vakuutusyhtiöitä ja teknisesti poikkeuksellinen rikostapaus. Hänen työnsä ansiosta moni uhri sai äänensä kuuluviin ja sai tukea silloin, kun tarve oli suurin.
Samalla tapaus nosti esiin vaatimuksia laajemmasta lainsäädäntöuudistuksesta, joka huomioisi paremmin yksilön tietosuojaan kohdistuvat rikokset ja niiden psykologiset seuraukset.
Jenni Raiskion merkitys suomalaisille
Lopulta Raiskion merkitys ei liity pelkästään oikeudelliseen osaamiseen, vaan myös siihen inhimilliseen ulottuvuuteen, jonka hän toi esiin. Hän muistutti, että jokainen tieto- tai potilasvuodon uhri on ihminen – ei pelkkä tilasto. Hän antoi kasvot tilanteelle, joka olisi muuten voinut jäädä pelkäksi tekniseksi kyberrikollisuuden kuvaukseksi.
Raiskio teki näkyväksi myös sen, miten tärkeää on, että uhrien asemaa puolustaa henkilö, joka ymmärtää sekä lain että ihmisten kokemukset. Tämän vuoksi hän on yksi niistä juristeista, jotka ovat vaikuttaneet Suomen oikeushistoriaan tavalla, jota tullaan muistamaan vielä pitkään.