Ruotsalainen Johanna Möller, joka tunnetaan mediassa nimellä Arbogan nainen (ruots. Arbogakvinnan), on yksi Pohjoismaiden puhutuimmista rikostapauksista viime vuosikymmenellä. Hänen nimensä yhdistyy kahteen traagiseen tapahtumaan: suomalaisen ex-puolison kuolemaan Hjälmaren-järvellä vuonna 2015 sekä hänen isänsä murhaan ja äitinsä murhan yritykseen vuonna 2016. Tapaukset johtivat pitkiin oikeusprosesseihin, elinkautiseen tuomioon ja lopulta siirtoon Ruotsin tiukimmin vartioituihin vankiloihin.
Tämä artikkeli käy läpi Johanna Möllerin taustan, rikosten aikajanan, oikeuden ratkaisut sekä hänen nykytilanteensa vuonna 2025 – suomalaisten lukijoiden näkökulmasta.
Kuka on Johanna Möller?
Johanna Möller on kuuden lapsen äiti ja koulutukseltaan sosionomi, joka ehti työskennellä sosiaalialalla ja perusti myöhemmin yrityksen, joka etsi sijoituspaikkoja alaikäisille turvapaikanhakijoille. Hän ei ollut julkisuudessa tunnettu ennen rikostutkintoja, mutta tapausten myötä hänestä tuli koko Ruotsin tunnetuin rikoshenkilö.
Oikeuspsykiatriset tutkimukset eivät todenneet häntä psykoottiseksi tai vakavasti mielenterveyssairaaksi, mutta hänen käyttäytymistään kuvattiin manipuloivaksi ja hallitsevaksi.
Aikajana: rikokset ja tutkinnat
2015 – Ex-puolison kuolema Hjälmarenissa
Elokuussa 2015 Johanna Möllerin suomalainen ex-puoliso Aki Paasila löytyi kuolleena matalasta vedestä Hjälmaren-järveltä. Kuolema kirjattiin aluksi onnettomuudeksi, mutta myöhemmin epäilykset heräsivät ja Mölleriä alettiin tutkia mahdollisesta osallisuudesta.
2016 – Isän murha ja äidin murhan yritys
Elokuussa 2016 Möllerin isä Göran Möller (68 v) surmattiin ja hänen äitinsä loukkaantui vakavasti kesämökillä Arboga lähellä. Tekijänä toimi Möllerin nuori poikaystävä Mohammad Rajabi, joka puukotti vanhempia heidän nukkuessaan. Oikeuden mukaan Johanna Möller oli yllyttänyt ja järjestellyt teon.
2017 – Käräjäoikeuden tuomio
Västmanlandin käräjäoikeus tuomitsi Johanna Möllerin elinkautiseen vankeuteen isänsä murhasta ja äitinsä murhan yrityksestä. Rajabi sai 14 vuoden tuomion, sillä hänen ikänsä – 20 vuotta tekohetkellä – esti elinkautisen määräämisen.
2018 – Hovioikeuden ratkaisu
Svean hovioikeus piti voimassa elinkautisen tuomion vanhempiin kohdistuneista rikoksista, mutta vapautti Möllerin syytteistä, jotka liittyivät ex-puolison kuolemaan. Oikeus katsoi, ettei Paasilan kuoleman syy selvinnyt riittävällä varmuudella.
Mitä oikeudessa todettiin?
- Möller ei itse iskenyt veitsellä, mutta hänen katsottiin olleen rikoksen pääarkkitehti.
- Rajabi tunnusti osallisuutensa, mutta kertoi toimineensa Johannan vaikutuspiirissä.
- Ex-puolison kuolemassa näyttö jäi epävarmaksi, mikä johti vapautukseen juuri tuosta syytekohdasta.
Nykytilanne 2025
Vuonna 2025 Johanna Möller on edelleen elinkautisvanki, mutta hänen tilanteensa on muuttunut. Ruotsin vankeinhoito on luokitellut hänet korotetuksi turvallisuusriskiksi. Keväällä 2025 hänet siirrettiin Ystadin naisvankilasta Kumlan korkeimman turvaluokan laitokseen, joka tunnetaan yleensä miesten vankilana.
Siirron taustalla oli Kriminalvårdenin arvio, jonka mukaan Möller saattaisi yrittää paeta tai manipuloida muita vakaviin rikoksiin. Hänen arvioitiin olevan niin vaarallinen, että hänen ei tulisi olla tekemisissä muiden vankien kanssa.
Miksi tapaus kiinnostaa myös Suomessa?
- Suomalaisyhteys: Ex-puoliso Aki Paasila oli suomalainen, mikä tekee tapauksesta merkittävän myös suomalaisille uutisyleisöille.
- Pohjoismainen oikeuskäytäntö: Elinkautiset Ruotsissa ja nuoren rikoskumppanin tuomio eroavat monilta osin suomalaisesta käytännöstä, mikä herättää keskustelua.
- Median huomio: Tapausta on käsitelty laajasti dokumenteissa ja uutisissa, myös Suomessa, koska se yhdistää perheväkivallan, manipulaation ja monimutkaisen rikosvyyhdin.
Yhteenveto
Johanna Möllerin tapaus on yksi Ruotsin rikoshistorian tunnetuimmista. Hänet tuomittiin elinkautiseen isänsä murhasta ja äitinsä murhan yrityksestä, vaikka hänet vapautettiin syytteistä ex-puolison kuolemaan liittyen. Vuonna 2025 hän istuu yhä elinkautista tuomiotaan Ruotsin tiukimmin vartioidussa vankilassa Kumlassa.
Tapaus kiinnostaa suomalaisia erityisesti siksi, että siihen liittyy suomalainen uhri sekä laajempi kysymys rikosoikeudesta ja vankeinhoidosta Pohjoismaissa.