Kari Liuhto (s. 26. joulukuuta 1967, Joutseno) on suomalainen professori, joka tunnetaan erityisesti kansainvälisen liiketoiminnan, Itä-Euroopan taloussuhteiden ja älykkyystutkimuksen asiantuntijana. Hän toimii Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa kansainvälisen liiketoiminnan professorina ja johtaa Pan-Euroopan instituuttia. Vuonna 2025 Liuhto nimitettiin Suomen ensimmäiseksi älykkyystutkimuksen professoriksi.
Koulutus ja akateeminen tausta
Kari Tapani Liuhto valmistui ylioppilaaksi Joutsenon lukiosta vuonna 1986 ja suoritti varusmiespalveluksen sissikomppaniassa, josta hänet palkittiin sissiristillä. Opinnot hän aloitti Turun kauppakorkeakoulussa vuonna 1987. Hän opiskeli myös Kiovassa venäjän kieltä ja kulttuuria.
Liuhto väitteli filosofian kandidaatiksi Glasgow’n yliopistosta vuonna 1997, ja vuonna 2000 hän valmistui kauppatieteiden tohtoriksi Turun kauppakorkeakoulusta. Hänen väitöskirjansa käsitteli johtamisjärjestelmien muutosta entisissä Neuvostoliiton tasavalloissa.
Ura professorina ja tutkijana
Liuhto aloitti akateemisen uransa Turun kauppakorkeakoulussa henkilökohtaisena assistenttina vuonna 1991. Vuonna 1997 hän siirtyi Lappeenrannan teknilliseen yliopistoon (nykyinen LUT-yliopisto), jossa hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi ja vuonna 2000 kansainvälisen liiketoiminnan professoriksi. Vuonna 2003 hän palasi Turun yliopistoon professoriksi ja Pan-Euroopan instituutin johtoon.
Älykkyystutkimuksen professuuri
Vuonna 2025 Liuhto nimitettiin Suomen historian ensimmäiseksi älykkyystutkimuksen professoriksi. Tehtävä yhdistää Maanpuolustuskorkeakoulun ja Turun yliopiston osaamista. Professuurin tavoitteena on syventää kansallista osaamista strategisessa tiedonkeruussa, ennakoinnissa ja uhka-analyysissä. Liuhto on korostanut erityisesti älykkyystiedon merkitystä päätöksenteossa sekä turvallisuusympäristön ymmärtämisessä.
Tutkimusaiheet ja julkaisut
Kari Liuhto tunnetaan laaja-alaisesta tutkimustyöstään, jossa keskiössä ovat muun muassa:
- Ulkomaiset suorat sijoitukset (FDI)
- Venäjän taloudellinen vaikutusvalta
- Itämeren alueen geopoliittinen tilanne
- Yritysten kansainvälistyminen
- Hybridivaikuttaminen ja kyberuhkat
Hän on julkaissut kymmeniä artikkeleita ja raportteja, ja toimii päätoimittajana englanninkielisessä Baltic Rim Economies -julkaisussa sekä suomalaisessa Pulloposti-kolumnisarjassa.
Yhteistyö ja asiantuntijaroolit
Liuhto on toiminut asiantuntijana lukuisissa kansallisissa ja kansainvälisissä hankkeissa. Hän on ollut kuultavana muun muassa:
- Euroopan komissiossa
- Suomen eduskunnassa
- Ulkoministeriössä ja puolustusministeriössä
Hän on myös Centrum Balticum -säätiön johtaja vuodesta 2011 ja rakentanut aktiivisesti sidosryhmäyhteistyötä viranomaisten, tutkijoiden ja elinkeinoelämän välillä.
Palkinnot ja kunnianosoitukset
Kari Liuhto on saanut useita tunnustuksia uransa aikana:
- Sissiristi – varusmiespalveluksen ansioista (1987)
- Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan ritarimerkki (2007)
- Suomen Leijonan komentajamerkki (2024)
- Kunniajäsenyys Pietarin yliopistosta – josta hän luopui protestina Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan (2022)
Miksi Kari Liuhto kiinnostaa suomalaisia?
Liuhto on yhdistänyt akateemisen tutkimuksen ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen tavalla, joka tekee hänestä merkittävän hahmon nyky-Suomessa. Hänen asiantuntemustaan arvostetaan erityisesti seuraavilla alueilla:
- Itämeren alueen turvallisuus
- Suomalaisyritysten kansainvälistyminen
- Venäjän talous ja ulkopolitiikka
- Tiedustelu- ja turvallisuuskysymykset
Hän on säännöllinen vieras mediassa ja asiantuntijana ajankohtaisohjelmissa.
Yhteenveto
Kari Liuhto on suomalainen vaikuttaja, joka on jättänyt jälkensä niin akateemisessa maailmassa kuin kansallisessa turvallisuuskeskustelussakin. Hänen nimityksensä älykkyystutkimuksen professoriksi vuonna 2025 merkitsi uuden aikakauden alkua suomalaisessa tiedusteluosaamisessa.
Hänen uransa kertoo vahvasta sitoutumisesta tutkimukseen, kansainväliseen vuorovaikutukseen ja Suomen turvallisuuden edistämiseen. Kari Liuhto on henkilö, jonka asiantuntemukseen suomalaiset voivat nojata epävarmoina aikoina.