Suomalaisessa rikoshistoriassa on monia tapauksia, jotka ovat jättäneet pysyvän jäljen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yksi niistä on Vartti Isberg, jonka nimi liitetään ennen kaikkea verikostoon Tukholmassa vuonna 2001. Tapaus sai laajaa julkisuutta, sillä teko tapahtui keskellä suurkaupunkia useiden silminnäkijöiden edessä. Sittemmin Isbergistä on tullut myös kirjailija, ja hänen omaelämäkertansa on herättänyt keskustelua väkivallan periytyvyydestä, romaniyhteisön sisäisistä säännöistä sekä rikollisen mahdollisuudesta sovitukseen.
Vartti Isbergin tausta
Vartti Isberg syntyi vuonna 1964 ja varttui ympäristössä, jossa rikollisuus, väkivalta ja suvun sisäiset konfliktit olivat osa arkea. Isbergin mukaan hänen perheensä historia oli täynnä kipua ja menetyksiä, jotka liittyivät romaniyhteisön sisäisiin sääntöihin ja vanhoihin kaunoihin. Hänestä tuli jo nuorena osa alamaailman piirejä, mikä loi pohjan myöhemmälle rikolliselle polulle.
Verikoston tausta
1980-luvulla tapahtunut Brandbergenin neloismurha Ruotsissa muodostaa taustan Isbergin myöhemmälle rikokselle. Neloismurhan takana oli rikollinen Timo Palmroth, joka ampui useita ihmisiä – joukossa myös Isbergin isä ja täti. Tämä tragedia loi pohjan vuosia kyteneelle kostomotiiville, jonka seuraukset nähtiin myöhemmin Tukholman keskustassa.
12. tammikuuta 2001 – murha Tukholmassa
Tapahtumien kulminaatiopiste oli 12.1.2001 Tukholman Vasagatanilla, aivan päärautatieaseman läheisyydessä. Vartti Isberg ampui Timo Palmrothin tämän autoon. Laukauksissa kuoli Palmroth, ja autossa ollut nainen loukkaantui. Teosta tuli heti kansainvälinen uutinen, sillä se tapahtui keskellä päivää, useiden todistajien silmien alla. Poliisi ja media kutsuivat sitä ”verikostoksi”, joka liittyi suoraan vuosikymmentä aiemmin tapahtuneeseen perhesurmaan.
Oikeudenkäynti ja tuomio
Ruotsin oikeus tuomitsi Vartti Isbergin murhasta, murhan yrityksestä ja toisen vaarantamisesta. Vankeusrangaistuksen sijaan hänet määrättiin oikeuspsykiatriseen hoitoon erityisellä vapautusarviolla. Lisäksi hänelle annettiin elinikäinen maastakarkotus Ruotsista, mikä tarkoitti, että tuomion jälkeen hänet siirrettiin takaisin Suomeen vuonna 2002.
Kirjailijaksi nousu
Vuonna 2024 Vartti Isberg julkaisi omaelämäkertansa Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä (Johnny Kniga). Kirja on saatavilla painettuna, e-kirjana ja äänikirjana, ja se on herättänyt paljon keskustelua Suomessa. Teoksessa Isberg kertoo lapsuudestaan, rikoksen taustoista ja romaniyhteisön sisäisistä jännitteistä. Hän kuvaa myös, kuinka väkivalta voi periytyä sukupolvelta toiselle ja miten yhteisön omat ”lait” voivat olla ristiriidassa virallisen oikeusjärjestelmän kanssa.
Kirjan vastaanotto ja merkitys
Isbergin teos on herättänyt voimakkaita mielipiteitä. Toisaalta sitä on pidetty rohkeana avauksena romaniyhteisön tabujen käsittelyssä, toisaalta se on saanut kritiikkiä rikoksen romantisoinnin vaarasta. Kirja on kuitenkin ollut tärkeä keskustelunavaus muun muassa seuraavista aiheista:
- väkivallan periytyvyys ja perhehistoria,
- romaniyhteisön sisäiset säännöt ja niiden vaikutus yksilöihin,
- rikoksen ja sovituksen suhde,
- kirjallisuuden rooli vaikeiden asioiden käsittelyssä.
Miksi Vartti Isbergistä puhutaan Suomessa?
- Historiallinen rikos: Harvoin Suomessa tai Ruotsissa nähdään vastaavia verikostoon liittyviä rikoksia keskellä kaupunkia.
- Omaelämäkerta: Isbergin kirja tarjoaa sisäpiirin näkökulmaa rikollisuuden ja väkivallan taustalla vaikuttaviin tekijöihin.
- Kulttuurinen ulottuvuus: Romaniyhteisön sisäisten lakien ja valtayhteiskunnan lakien välinen ristiriita kiinnostaa sekä tutkijoita että yleisöä.
- True crime -ilmiö: Suomessa true crime -kirjallisuus on kasvattanut suosiotaan, ja Isbergin teos osuu tähän trendiin.
Keskeiset vuodet ja käännekohdat
- 1964: Vartti Isberg syntyy.
- 1980-luku: Brandbergenin neloismurha, jossa Isberg menettää läheisiään.
- 12.1.2001: Timo Palmrothin murha Tukholmassa.
- 2002: Tuomion jälkeen palautus Suomeen.
- 2024: Omaelämäkerta Verikosto – Mustalaisjohtajan elämä julkaistaan.
Johtopäätös
Vartti Isbergin elämäntarina on monitasoinen ja ristiriitainen. Hän on rikollinen, jonka teko järkytti koko Ruotsia ja Suomea, mutta myös kirjailija, joka on päättänyt kertoa tarinansa omin sanoin. Hänen tarinansa nostaa esiin kysymyksen siitä, voiko väkivallan kierteen katkaista, ja miten yhteiskunnan tulisi käsitellä niitä, jotka ovat eläneet rikollisuuden varjossa.
Suomalaisille lukijoille Isbergin tarina on yhtä aikaa varoitus, yhteiskunnallinen puheenvuoro ja historiallinen dokumentti. Se muistuttaa siitä, että kosto ei koskaan ole tie oikeuteen, mutta menneisyyden ymmärtäminen voi auttaa rakentamaan väkivallatonta tulevaisuutta.